Helmet

Ihminen löysi tiettävästi ensimmäiset helmet jo useita tuhansia vuosia sitten etsiessään ruokaa meren rannalta. Helmet ovat säilyttäneet hohtonsa ajan saatossa, joskin viime aikoina muoti on myös osaltaan vaikuttanut siihen kuinka "in" helmet aina kulloinkin ovat.

Luonnonhelmi (ts. aito helmi) syntyy täysin sattuman kautta. Hiekanmurunen tai jokin muu vieras esine joutuu vahingossa simpukan sisälle ja suojatakseen itseään simpukka erittää "ärsykkeen" ympärille sileää, kovaa, kiteistä ainetta, jota kutsutaan helmiäiseksi. Luonnon helmet ovat harvinaisia ja sen tähden erittäin kalliita.

Viljelty helmi syntyy samalla tavalla, mutta erotuksena on se, että "ärsyke" on ihmisen toimesta istutettu simpukan sisälle. Istutuksen jälkeen simpukat siirretään mahdollisimman pian takaisin mereen. Helmisato korjataan keskimäärin 2–3 vuoden kuluttua istutuksesta.

Klassista viljeltyä helmeä kutsutaan Akoya-helmeksi sen simpukan mukaan, jossa ne kasvatetaan. Akoya-helmet tulevat pääsääntöisesti Japanista ja helmien loisto hakee vertaistaan.

Makeanveden helmiä eli biwahelmiä tulee Japanista, Kiinasta ja USA:sta. Näiden helmien nimi tulee Japanin Biwa-järvestä, jossa helmien kasvatus on aikoinaan aloitettu. Kyseinen simpukkalaji ei viihdy suolaisessa merivedessä. Makeanveden simpukoista saadaan useita helmiä per simpukka, jolloin niiden viljely on tehokkaampaa ja siten helmien hinnat ovat edullisempia. Biwahelmet kestävät hyvin kulutusta!

Helmien hintaan vaikuttavat eniten niiden alkuperä, loisto, muoto ja väri. Suuret, syvän helmiäispinnan omaavat säännöllisen muotoiset helmet ovat kaikkein harvinaisimpia ja siten arvokkaimpia.

Helmet ovat verrattain pehmeitä, joten niitä ei saa naarmuttaa tai säilyttää terävien esineiden kanssa. Lisäksi monet kemikaalit ovat helmille vahingoksi.